Ilomantsin syrjäinen sijainti luterilaisen ja ortodoksisen kulttuurialueiden rajalla on vaikuttanut vahvasti alueen karjalaisuuteen. Pirtin ilmapiiri ja esineistö viestittävät vanhan karjalaisen pirtin tunnelmaa. Runonlaulu- ja kanteleensoittotaito sukupolvelta toiselle siirtyvänä perinteenä säilyivät alueella verrattain myöhään.


Runonlaulun ja kanteleensoiton lisäksi Runopirtissä voi tutustua näyttelyyn, jossa kerrotaan Parppeinvaaran Runokylän historiasta, Suomen kansallissoittimesta kanteleesta ja runonlaulun historiasta Ilomantsissa, Suomen itäisimmässä kunnassa. Runopirtissä sijaitsee myös laaja erikielisten Kalevaloiden kokoelma. Kesäisin Runopirtissä on myös esillä vaihtuva teemanäyttely.

 

Elias Lönnrot kirjoittaa Kantelettaren esipuheessa: ”Koitereen järven rannalla eli pari vuotta sitte ja taitaa vieläki elää, vanha 80-vuotinen akka, Mateli Kuivalatar, joka muutamista muilta kerätyistä tyttöin lauluista, kun niitä hänen kuullaksemme luimme, sanoi ”no vieläkö nyt sitäki maassa muistellaan ja ken sitä teille lauloi? Minä sen ennen nuorra tyttönä ollen tein.”


Matelin runojen merkitys Kantelettaren sisällölle oli merkittävä. Lönnrotille Kuivalatar oli ”oikia laulaja” ja hänen runouttaan hän kuvasi näin:” se on kuin sorja rosa carelica, Karjalan metsäruusu, vienontuoksuinen, keskellä erämaata.”


Alahall´ on allin mieli
uiessa vilua vettä,
sukkeloitessa suloa,
jäänalaista järkyttäissä,
alempana minun sitäi;
vilu vatsa varpusella
istuissa jääoksalla
vilumpi minun sitäi.

Näyttely Mateli Kuivalattaresta on sijoitettu Mateli Kuivalattaren syntymäkodin pihapiiristä siirrettyyn kaksiosaiseen aittaan.

 

Legendaarisen Rukapirtin historiaan liittyy erottamattomasti kenraalimajuri Erkki Raappana, jatkosota ja Rukajärven rintama. Rajakenraalin majan näyttely kuvaa monipuolisesti Rajakenraali Raappanan persoonaa niin luonto- ja koiraharrastajana kuin merkittävänä sotastrategina. Näyttely tarjoaa moniaistisen kokonaisuuden, joka johdattaa suoraan jatkosodan asemasota-aikaan Rukajärven rintamalle.

Majassa on nähtävänä kenraalimajuri Raappanan aseita sekä ansiomerkit. Kiintoisaksi majan vaiheet tekee kenraali Raappanan oma persoona rajan puolustajana ja sodan loppuvaiheessa Ilomantsin ratkaisevien torjuntataisteluiden komentajana sekä Suomenmarsalkka Mannerheimin erähenkisenä tuttavana ja luottomiehenä.

Näyttelyssä  on nähtävissä 7 minuutin mittainen multivisio, joka sisältää mm. alkuperäistä TK-filmimateriaalia Erkki Raappanan komentopaikalta Rukajärveltä. Alkuperäisen Rukapirtin esineistön laajuus on vaikuttava ja esineet kertovat omaa tarinaansa koko Suomen yhteisestä historiasta.

Joensuun arkistolaitoksen verkkonäyttely Erkki Raappana- Kenraali ja erämies

Mesikän näyttely kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta: perinteistä, metsästyksestä sekä paikallisen luonnon erityispiirteistä. Näyttelyn pohjana on ilomantsilaisen metsästäjän ja opettajan Heimo Rautavan ainutlaatuinen täytettyjen eläinten kokoelma.

Luontopirtti Mesikässä on nähtävissä pohjois-karjalaisen luonnon tyypillisimmät eläinlajit, upeita maisemia ja aistittavissa tunnelmallinen äänimaisema. Näyttelytilaan rakennetuissa dioraamoissa tutuiksi tulevat niin suomaisema kuin kuiva kangasmetsä eläimistöineen. Lisäksi Luontopirtti Mesikässä voi perehtyä muun muassa kansanuskomuksiin, kuunnella kurkien ääntelyä ja hämmästellä kahdella jalalla seisovan karhun kokoa.

Luontopirtti Mesikkä soveltuu erinomaisesti lapsivieraille, niin leikki-ikäisille kuin eri-ikäisille koululaisille. Karhuluolan uumenissa voi hetken leikkiä lukuisilla nalleillamme ja tutkia karhukirjojemme satu- ja uskomusmaailmaa. Mesikän näyttelyn monipuolisuus tukee eri kouluaineiden oppisisältöjä ja vierailu näyttelyssä tuo kouluopetukseen uudenlaista syvyyttä.