×

Change Language

FI EN DE
×
×

Vienalaispukuja

Osa kulttuuriperintöä

Viena tai Vienan Karjala on Venäjän Karjalan pohjoisin alue Suomen itärajalta Vienanmeren länsirannikolle. Vienan Karjalassa on asunut suomalais-ugrilaisia kansoja. Pääosa siitä kansanrunoudesta, jonka pohjalta Elias Lönnrot loi Kalevalan, on kerätty Vienan Karjalasta. Tunnettuja Vienan runokyliä ovat Jyskyjärvi, Paanajärvi, Kalevala ent. Uhtua, Venehjärvi ja Vuokkiniemi. Viena oli innoituksen lähteenä myös 1900-luvun taitteen kareliaaneille - taidemaalareille, valokuvaajille, arkkitehdeille, kirjailijoille ja säveltäjille.

Osan Vienan kulttuuriperinnöstä muodostaa pukeutuminen. Parppeinvaaran runokylässä esillä olevat vienalaispuvut ovat Kerttu Lammassaaren valmistamia pukuja. Pukukulttuurin elvyttämiseen löytyivät ensimmäiset mallit museoiden kokoelmista. Suomen Kansallismuseon kokoelmissa on runsas kokoelma päähineitä ja pukujen osia. Erilaisia vaatteita oli myös vienankarjalaista sukujuurta olevilla suomalaisilla, jotka olivat sota-aikana tuoneet pukuja mukanaan Suomeen.

Kerttu Lammassaari on koonnut pukuja koskevat tiedot haastattelumatkoilla eri puolilla Vienan - Karjalaa ja Vienanmeren pomorikylissä. Kerttu Lammassaari tallensi matkoillaan myös vanhojen ihmisten kertomuksia, lauluja ja tapakulttuuria. Hän sai myös lainaksi alkuperäisiä vienalaispukuja, joista vanhimmat puvut olivat 1800-luvulta. Tyypillistä puvuille on niiden värikkyys ja kirjavuus. Kirjava pukeutuminen kertoo kansanluonteesta ja venäläisistä vaikutteista.

Näyttelyn on tuottanut Kainuun museo. Esillä olevat puvut ovat Kainuun museon kokoelmissa.

Näyttely on esillä Parppeinvaaran runokylässä 1.6.-31.8.2019.