Parppeinvaaralle valmistui vuonna 1964 Aulis Kalman suunnittelema Runonlaulajan pirtti, joka on ensimmäinen Suomessa sotien jälkeen rakennettu karjalaisen rakennustyylin muistomerkki.
"Terve pirtti täysinesi
lautakatto lautoinesi
terveh tänne tultuanne
honkaisehen huoneesehen
petäjäisehen tupahan."
Aikoinaan Siitarinvaaralla sijainneet runonlaulaja Mateli Kuivalattaren syntymäkodin aitat siirrettiin Parppeinvaaralle 1970-luvulla. Syntymäkodin aittojen lisäksi Parppeinvaaralla sijaitsee Kontiovaarasta siirretty Matelin lauluaitta.
Mateli oli suuri tunnelmarunojen taitaja, joka lauloi Kantelettaren säkeitä Elias Lönnrotille vuonna 1838.
Matelin aittojen vieressä ovat Korhosen museoaitat, joista toinen on toiminut riista-aittana ja toinen emännän vaate-aittana sekä palvelijoiden aittana. Korhosen museoaitat on siirretty Parppeinvaaran runokylään Hattuvaarasta.
Korhosen museoaitoissa ja Matelin lauluaitassa on esillä Möhkönvirta -nykytaidenäyttelyn teoksia.
Kaikkien Pyhien tsasouna on pieni ortodoksinen pyhäkkö, joka rakennettiin Parppeinvaaralle v. 1980 Larin Paraske -elokuvan filmauksia varten.
Rakennuksen esikuvana käytettiin luovutetun Karjalan Korpiselän pitäjässä ollutta Tolvajärven tsasounaa. Tsasouna on Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan käytössä ja sen ikonit ovat paikkakuntalaisten ikonimaalareiden maalaamia.
Rajakenraalin maja, Rukapirtti, on legendaarisen kenraali Erkki Raappanan sodanaikainen komento- ja majoituspaikka. Alunperin maja rakennettiin Rukajärven rintamalle Novinkajärven rannalle Tiiksan kylään, josta se myöhemmin kuljetettiin pois lähestyvien venäläisjoukkojen alta. Rukapirtti rakennettiin uudelleen Suomujärven rannalle Lieksaan, jossa se toimi Suomuseuran metsästysmajana. Patvinsuon kansallispuiston perustamisen vuoksi Rukapirtti piti jälleen siirtää, ja näin ollen maja pystytettiin Parppeinvaaralle vuonna 1984. Maja oli 50-vuotispäivälahja divisioonalta komentajalleen.
Rukapirtti on ainutlaatuinen sotahistoriallinen kohde, sillä sen hirret ja alkuperäiset kalusteet tuovat sodan tarinan nykyaikaan.
Rajakenraalin majaan tutustuminen on mahdollista kesäkaudella toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Joensuun maakunta-arkiston verkkonäyttely Erkki Raappana-kenraali ja erämies
Luontopirtti Mesikkä rakennettiin Runonlaulajan pirtin takana sijaitsevaan laajennettuun Kestipirttiin vuonna 2011. Näyttelyn pohjana on ilomantsilaisen opettajan Heimo Rautavan täytettyjen eläinten kokoelma, joka muodosti entisen Ilomantsin Erä-ja eläinmuseon. Luontopirtissä toimii myös museokauppa Parppeinpuoti.
Mikä on Mesikkä?
Luontopirtti on saanut nimensä kenraalimajuri Erkki Raappanan (1893-1962) lemmikkikarhun mukaan. Sodan aikana Raappanan komentopaikalla Rukajärvellä vahtia piti myös kesyyntynyt karhunpentu. Joukkojen kotiutuksen jälkeen Mesikkä päätyi Korkeasaaren eläintarhaan. Lisätietoa Mesikkä-karhusta löytyy myös Raappanan majan näyttelystä.
