×

Change Language

FI EN DE
×
×

Runokylän historia

Parppeinvaara tunnettiin aiemmin nimellä Sikrenvaara. Vaaralla on ollut asutusta jo 1600-luvun lopulta lähtien. Parppeinvaara sai nimensä siellä 1800-luvulta lähtien asuneesta Parppein suvusta. Parppeinvaaran kantatalon isäntä oli ortodoksiuskoinen lautamies Jaakko Parppei (1792-1885). Jaakko Parppei oli myös kuulu kanteleensoittaja.

Kuva: Jaakko Parppei. Nordiska Museet

Parppeinvaaran runokylää on rakennettu 1960-luvulta lähtien karjalaisen rakennustaidon ja runonlaulajien muistoksi. Alun perin alueesta suunniteltiin laajaa karjalaista kylää arkkitehti Aulis Kalman suunnitelmien pohjalta. Runokylän syntyyn vaikuttivat kotiseutuhengen innoittamat ihmiset sekä karjalaisuutta vaaliva Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö.

Kuva: Aulis Kalman suunnitelma Parppeinvaaran karjalaiskylästä.


Runonlaulajan pirtti oli ensimmäinen vaaralle pystytetty perinnerakennus. Pirtti rakennettiin vuonna 1964. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aulis Kalma.

Kuva: Runonlaulajan pirtin vihkiäiset 28.6.1964. Kuvaaja Erkki A. Sivonen

Toiminnan alkuvuosina pirtillä toimi talvisin kotiteollisuusneuvonta-asema. Kesäisin pirtti palveli matkailua ja pirtissä toimi kahvila. Pirtin avaamisen myötä Ilomantsissa elvytettiin karjalaisen kansannaisen puvun, feresin, käyttö. Aktiivisia toimijoita Runonlaulajan pirtissä olivat Martat ja Kalevalaiset Naiset. Nykyisin Runonlaulajan Pirtin toiminnasta vastaa Ilomantsin Museosäätiö.

Kuva: Anni Homanen, Paula Klemola ja Samppa Uimonen esiintyvät Runonlaulajan pirtissä elokuussa 1970. Kuvaaja Erkki A. Sivonen.

parppei logot 1 parppei logot 2 säpinää 1 säpinää 2